Uuden vuoden merkeissä KSML:n sivuilla koulu on noussut arvoiseensa asemaan. Viimeisen viikon kirjoituksissa asianosaiset ja asiantuntijat peräänkuuluttavat järjen käyttöä seuraavasti: ”Mihin menet suomalainen koulu?”, ”Lukiolaisen tulevaisuus?”, ”Tikkakosken hyvin toimiva lukio on säilytettävä”, ”Aiemmin lukioista luvattiin aivan toista”, ”Lukioverkon romuttaminen on väärä ratkaisu”, ”Koulun tarkoitus ei ole tuottaa säästöjä”, ”Kenen etu on maaseudun alasajo?”

Kun noita varsin ansiokkaita kirjoituksia ja ennen kaikkea otsikoita katsoo, niin saattaa tuntua kovin vieraalta viimeinen otsikko, Kenen etu on maaseudun alasajo? Tätä kysyy kirjoituksessaan 20.1. virtolainen Risto Saarinen. Kysymys on oikea ja se kuuluu tuohon joukkoon, mikä käsittelee koulua, vaikka kirjoituksessa ei edes mainita koulu-sanaa. Kysymys ei ole itseisarvona maailman ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun Jyväskylän lyseon perinteen romuttamisesta, ei Tikkakosken lukion kuoppaamisesta, ei todella.

Tässä keskustelussa voisi ajatella, että mitä ihmeen tekemistä vähäväkisellä Pihlajavedellä on vaikka Tikkakosken lukion ratkaisujen kanssa. Onpa hyvinkin! Pihlajavedellä on tällä hetkellä asukkaita n. 410, kun niitä vielä 50 vuotta sitten oli runsaat 2400. Tällöin itsenäisessä kunnassa oli kahdeksan kansakoulua. Nyt koulujen määrä on supistunut vain yhteen alakouluun.

Kasvatustieteen professori Eira Korpinen on koko 2000-luvun koettanut mm. KSML:n sivuilla julkaistuilla asiantuntijakirjoituksillaan herätellä päättäjiä huomaamaan, ettei suuri ole merkittävintä, ettei pieni ole tehoton, varsinkaan tuloksiltaan. Lauantain 21.1. KSML:n kirjoituksessaan Korpinen kertoo 2000-luvulla lopetetun yli 1000 peruskoulua. Näistä runsaasta tuhannesta peruskoulusta varmasti osan lopettamiselle oli selkeät perustelut, mutta suurin osa lopetettiin ”turhaan”.

Tikkakosken lukion lopettamisesta tai maamme monen mielestä arvostetuimman lukion Jyväskylän lyseon museoinnista ei löydy järkiperusteita. Kysymys kummassakaan tapauksessa ei ole opillisesta ristiriidasta, vaikka näin on haluttu asiaa käsiteltävän. Kansalaiskeskustelu on demokratiaa, perustelee koulujen isäntä ja tekee päätöksensä kaukana opillisista järkisyistä. On jo klisee, että perustelu annetaan taloudellisiin näkökohtiin vedoten. Tämäkin syy ontuu.

Pihlajavesi on, uskokaa nyt, lukioiden lopetuksen todellinen kuva. Tikkakosken lukion toiminnan päättäminen ei ole koulupolitiikkaa, vaan on ennen kaikkea maankäytön vallankäyttöä. En tarkoita, että Pihlajaveden koulujen lopettaminen olisi ainut syy Pihlajaveden ”alasajoon”, mutta kouluilla on ollut ja on tänään merkittävä asutuksen kohdentamisen merkitys. Kun laajan Pihlajaveden alueella on vain yksi koulu, niin on hyvin vaikeaa uuden perheen muuttaa kauniiseen, turvalliseen ympäristöön veden äärelle, kun lasten koulumatkaa kertyy jopa 20 km. Näin Pihlajaveden asukasluku jatkaa laskuaan.

Tikkakosken lukion lopettamisaikeet ovat häikäilemätöntä vallankäyttöä, selkeää asutuksen suuntauksen säätelyä. Näköjään Tikkakoski ei kuulu enää uuden Jyväskylän intressialueisiin. Jyväskylän lyseon kohdalla vallan toimenpide alkoi jo silloin, kun Jyväskylän kaupunki siirsi lukionsa koulutuskuntayhtymälle.

Koulu vain vallanväline

Uuden vuoden merkeissä KSML:n sivuilla koulu on noussut arvoiseensa asemaan. Viimeisen viikon kirjoituksissa asianosaiset ja asiantuntijat peräänkuuluttavat järjen käyttöä seuraavasti: ”Mihin menet suomalainen koulu?”, ”Lukiolaisen tulevaisuus?”, ”Tikkakosken hyvin toimiva lukio on säilytettävä”, ”Aiemmin lukioista luvattiin aivan toista”, ”Lukioverkon romuttaminen on väärä ratkaisu”, ”Koulun tarkoitus ei ole tuottaa säästöjä”, ”Kenen etu on maaseudun alasajo?”

Kun noita varsin ansiokkaita kirjoituksia ja ennen kaikkea otsikoita katsoo, niin saattaa tuntua kovin vieraalta viimeinen otsikko, Kenen etu on maaseudun alasajo? Tätä kysyy kirjoituksessaan 20.1. virtolainen Risto Saarinen. Kysymys on oikea ja se kuuluu tuohon joukkoon, mikä käsittelee koulua, vaikka kirjoituksessa ei edes mainita koulu-sanaa. Kysymys ei ole itseisarvona maailman ensimmäisen suomenkielisen oppikoulun Jyväskylän lyseon perinteen romuttamisesta, ei Tikkakosken lukion kuoppaamisesta, ei todella.

Tässä keskustelussa voisi ajatella, että mitä ihmeen tekemistä vähäväkisellä Pihlajavedellä on vaikka Tikkakosken lukion ratkaisujen kanssa. Onpa hyvinkin! Pihlajavedellä on tällä hetkellä asukkaita n. 410, kun niitä vielä 50 vuotta sitten oli runsaat 2400. Tällöin itsenäisessä kunnassa oli kahdeksan kansakoulua. Nyt koulujen määrä on supistunut vain yhteen alakouluun.

Kasvatustieteen professori Eira Korpinen on koko 2000-luvun koettanut mm. KSML:n sivuilla julkaistuilla asiantuntijakirjoituksillaan herätellä päättäjiä huomaamaan, ettei suuri ole merkittävintä, ettei pieni ole tehoton, varsinkaan tuloksiltaan. Lauantain 21.1. KSML:n kirjoituksessaan Korpinen kertoo 2000-luvulla lopetetun yli 1000 peruskoulua. Näistä runsaasta tuhannesta peruskoulusta varmasti osan lopettamiselle oli selkeät perustelut, mutta suurin osa lopetettiin ”turhaan”.

Tikkakosken lukion lopettamisesta tai maamme monen mielestä arvostetuimman lukion Jyväskylän lyseon museoinnista ei löydy järkiperusteita. Kysymys kummassakaan tapauksessa ei ole opillisesta ristiriidasta, vaikka näin on haluttu asiaa käsiteltävän. Kansalaiskeskustelu on demokratiaa, perustelee koulujen isäntä ja tekee päätöksensä kaukana opillisista järkisyistä. On jo klisee, että perustelu annetaan taloudellisiin näkökohtiin vedoten. Tämäkin syy ontuu.

Pihlajavesi on, uskokaa nyt, lukioiden lopetuksen todellinen kuva. Tikkakosken lukion toiminnan päättäminen ei ole koulupolitiikkaa, vaan on ennen kaikkea maankäytön vallankäyttöä. En tarkoita, että Pihlajaveden koulujen lopettaminen olisi ainut syy Pihlajaveden ”alasajoon”, mutta kouluilla on ollut ja on tänään merkittävä asutuksen kohdentamisen merkitys. Kun laajan Pihlajaveden alueella on vain yksi koulu, niin on hyvin vaikeaa uuden perheen muuttaa kauniiseen, turvalliseen ympäristöön veden äärelle, kun lasten koulumatkaa kertyy jopa 20 km. Näin Pihlajaveden asukasluku jatkaa laskuaan.

Tikkakosken lukion lopettamisaikeet ovat häikäilemätöntä vallankäyttöä, selkeää asutuksen suuntauksen säätelyä. Näköjään Tikkakoski ei kuulu enää uuden Jyväskylän intressialueisiin. Jyväskylän lyseon kohdalla vallan toimenpide alkoi jo silloin, kun Jyväskylän kaupunki siirsi lukionsa koulutuskuntayhtymälle.

Ilari Kotimäki

Pihlajavesi