Keuruun kaupunginvaltuuston kesäkuun 2012 kokouksessaan hyväksymä Keuruun kunta- ja palvelustrategia 2017 kertoo kotiseutumme toimintaympäristöstä suoraan lainaten: ”Keuruun seutukunnan työpaikkojen määrä on laskenut 24 % vuodesta 1990 vuoteen 2009. Samaan aikaan vakituisen väestön määrä on noudatellut työpaikkakehitystä ja on vähentynyt lähes samassa suhteessa. Työpaikkojen määrä on tällä hetkellä pienempi kuin mitä tarvitaan pitkällä tähtäimellä nykyisen väestömäärän säilyttämiseen.”
Tuosta kaupungin omasta arvioinnista on luettavissa, ettei nykyisenlaisella asukas- ja työpaikkamäärällä voida säilyttää nykyistä palvelutasoa. Täydennystä on saatava. Kuntien tulevaisuus oli myös esillä viikko sitten päättyneillä Keuruun markkinoilla. Sari Saarisen johtamassa vaalipaneelissa istui Keski-Suomen 10 kansanedustajasta 6. Mukaan olivat vaivautuneet Keskustan Mauri Pekkarinen, Aila Paloniemi ja Anne Kalmari, Kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo, SDP:n Tuula Peltonen ja Persujen Teuvo Hakkarainen.
Paneeli käsitteli Keuruun tulevaisuutta. Kysymykseen, miten on mahdollista, että valovoimainen Suomen Ateena Jyväskylä on vajonnut todelliseen Suomen tämän hetken taloudelliseen Ateenan asemaan, vastasivat Keskustan kansanedustajat, etenkin Mauri Pekkarinen, sellaisella selkokielellä, ettei yhdellekään kuulijalle jäänyt epäselväksi Keuruun ja Jyväskylän tulevaisuuden suhde. Keuruun ei tule liittyä Jyväskylään, uskokaa nyt, oli Keskustan ja muidenkin yksimielinen sanoma.
Keskisuomalaisen 22.7. haastattelema Lapuan kaup.johtajana pian aloittavan Jyväskylän apul. kaupunginjohtajan Arto Lepistön testamentti Jyväskylän tämän päivän toimintakulttuurista oli karua luettavaa. Jyväskylä oli epäonnistunut talouspolitiikassaan täydellisesti. Muutenkin hallinto oli aikalailla tuuliajolla. Arto Lepistön sanoihin, ettei Jyväskylää pelasta ympäristökuntien haaliminen toimintoja tervehdyttämään, on uskominen. Kuinka moneen kertaan on kerrottu, että Jyväskylä tarvitsee oman taloutensa tervehdyttämiseksi ja oman kasvukeskuspolitiikkansa ylläpitämiseksi mm. Keuruuta. Tämä on totta, tämä on faktaa, mutta kysymys kuuluukin, onko esim. Keuruun velvollisuus auttaa isoa veljeä, kun iso veli on 2000-luvulla imenyt Keuruulta peruspalveluina mm. yli 50 valtion työpaikan verran. Vertaus Ateenasta on varsin paikallaan.
Nyt kaikki ovat sitä mieltä, ettei Jyväskylä tuo Keuruulle onnea tai ainakaan anna onnen avaimia. Keuruun strategia kertoo myös selkokielisesti, että täydennystä tarvitaan, jotta palvelutaso voidaan säilyttää. Kuntastrategiasta on jäänyt vahingossa pois kaiken toiminnan avoimuuden painottaminen. Nyt kuitenkin on aika käynnistää avoin pohdinta Keuruun tulevaisuudesta, mihin em. strategian mukaan odotetaan kaupunkilaisten panosta. Nyt yksi suunta on perustellen katsottu. Jyväskylästä Keuruu ei saa apuvoimia, mutta keuruulaiset, ottakaa nyt kantaa, mistä ja miten Keuruu saa tarvittavan lisäyksen työllisiin asukkaisiinsa, jotta palvelut voidaan turvata.
Nyt järki käteen. Multian kanssa on päästävä sopuun. Jos se on kiinni Keuruun tiettyjen päättäjien lukkiutuneista ja tulehduttavista asenteista, niin on syytä vaihtaa johtoa. Tämän jälkeen on avoimesti tunnustettava, etteivät viimeiset vuodet ole tapahtuneet kehittävissä ja luottamuksellisissa merkeissä naapurikuntien kanssa. Virheitä tapahtuu ja niistä on oppiminen. Nyt avoimet rakentavat neuvottelut käyntiin, jotta Keuruu voisi saavuttaa strategiansa tavoitteen.