Tuo sanonta pyörii ihmisten mielessä ja on saanut lähes totuuden aseman. Tuota toistoa kuunnellessa herää kysymys, keitä ne oikein ovat. Keille ei mitään voi, miten ihmeessä tilanne voi olla niin? Paljasjalkainen keuruulainen nainen vastaa, että kaikkihan sen tietävät. No, kerro hyvä ihminen? Kaupungintalon nurkkahuoneiden virkamiehet ja etenkin takimmaisen nurkan päällikkö! Kun totean, etten tuohon usko, niin asia korjataan, että kolme nurkkaa tekee vain sen, mitä neljäs sallii!
Näinhän se on, mutta että kaikki tämän tietävät, tuntuu ihmeelliseltä. Tätä on hyvä miettiä syvemmin ja siihen pohdintaan su-iltana pidetty ns. suuri vaalipaneeli antoi selkeän vastauksen. Tilaisuus oli erinomainen. Ne jotka järjestelyistä vastasivat, ansaitsevat täydet pisteet. Myös Suur-Keuruun puheenjohtajuutta hoitanut vihreä päätoimittaja Eija Ruoho piti homman hanskassa, aikataulussa ja vielä niin, että jokainen paikalle saapunut valtuustoehdokas sai puheenvuoron silloin, kun sitä pyysi. Erinomaista kokoustekniikkaa! Tähän kiitokseen yhtynee koko ehdokkaiden joukko.
Mutta tuo ”ei niille mitään kuitenkaan voi” kaikui korvissa tilaisuuden jälkeen automatkalla kotiin Pihlajavedelle. Miksi ihmeessä suurta vaalipaneelia oli seuraamassa huomattavasti vähemmän kaupunkilaisia kuin oli meitä ehdokkaita areenalla? Vastaus löytyi. Mitä virkaa koko kaupunginvaltuustolla oikein on, lienee jatkokysymys kaupunkilaisen hokemaan? Tähän kaupunkilainen vastaa jämäkästi, ettei sitten yhtikäs mitään. Tämä on suurin syy siihen, ettei suuri vaalipaneeli kiinnostanut ja miksei yhteisiä keuruulaisia asioita koeta yhteisinä, sellaisina, mihin voidaan vaikuttaa. Kun niille ei kuitenkaan mitään voi!
Ihmiset on karkotettu yhteisten asioiden hoidosta, kun koetaan, ettei niihin voida mitenkään vaikuttaa. Voimme jatkaa kysymyksiä, mikseivät nuoret sitten pätkääkään piittaa siitä, mitä kaupungissa tapahtuu, miten kaupunkia hoidetaan, mitä päätetään. Taas saadaan vastauksena tuo jo klassikoksi muodostunut Ei niille mitään kuitenkaan voi!
Haluan sanoa, etten sitten mitenkään voi hyväksyä musta tuntuu -teoriaa. Kaivan ja kaivan ja lopulta hyvä ystäväni vähän auttaa. Hän sanoo, että olethan katsonut kaupunginvaltuuston esityslistoja ja pöytäkirjoja netistä Keuruun kaupungin sivulta. Pääsen vastaamaan, että totta vie, lähes joka päivä katson luottamuselimien julkiset kokoukset. Hyvät keuruulaiset, olette oikeassa, Keuruulla kaupunginvaltuusto ei päätä yhtikäs mistään!
Katsokaa nyt. Viimeinen kaupunginvaltuuston kokous oli 25.6. ja valtuuston kokouksia on koko tänä vuonna ollut kokonaista kolme. Katson netistä muiden kuntien valtuustojen kokousten määrää. Tällaista Keuruun tapaa toimia en löydä yhdestäkään Suomen kunnasta. Tässä Keuruu on selkeästi koko Suomen ykkönen, todella pahnanpohjimmainen.
Kun neljässä kuukaudessa seuraavalle 29.10. istuvalle kaupunginvaltuustolle on löytynyt vain kaksi asiaa: Valtuuston päätöksen 2.4.2012 (Laajakaista kaikille –hanke) täytäntöönpano ja talousarvion 2012 muutos, niin miksi me järjestämme Keuruulla kuntavaaleja, siksikö, että valitsemme kaupunginvaltuuston, jotta se voi ylpeästi istua ilman kokouksia!!!
Kaupunkilaiset ovat oikeassa, valta on luisunut kaupungintalon nurkkahuoneisiin sillä vauhdilla, mikä on koko suomalaisen demokratian irvikuva. Tämän vuoksi suuri vaalipaneeli ei sitten olisi vähempää voinut kiinnostaa kaupunkilaisia.
Tämä ei ole lupaus, vaan tämä toteutuu. Näin ei voi jatkua. Kaupunginvaltuustoon on tulossa uusia kasvoja, jotka pitävät kaupunkilaisten yhteisiä etuja tärkeämpänä kuin pienen piirin ompeluseuroja. Valtaa siirretään kaupunginvaltuustoon, niin kuin edustuksellinen demokratia edellyttääkin.