Silmiin iskeytyy ma-aamupäivällä la-illan Uutisvuodon päätössketsissä vanhuuden osa, Paavo Lipposen laahustaessa vuotavissa vaipoissaan. Kuin vahingossa molempien iltapäivälehtien samalle nettiaukeamalle työntyy myös Uutisvuodon juontajan tanssahtelut Tanssii tähtien kanssa -kisassa. Paradoksi on vailla vertaa. Siinä tuulihattu irvailee vanhuudella tanssien itse tähdissä. Ei mene aikaakaan, kun vapautta ylistävien Iltalehden ja Ilta-Sanomien päätoimittajat säikähtävät ja ajavat alas kankkua vilauttelevan Baba Lybeckin tanssahtelut.
Mutta YLE:n Uutisvuoto-ohjelman tuottajan Jussi Jokelaisen pää pysyy kylmänä hänen vakuuttaessaan, että ”Vaikeillekin asioille voi nauraa!” Helsingin median pää pyörii sinne sun tänne, eikä oikein tiedä, mitä tuli tehtyä tai mitä pitäisi tehdä. Pian YLE poistaa ko. Uutisvuodon pätkän YLE-Areenan sivuilta.
Tätäkö tämän elämän tulee olla, näinkö kansan rahoittaman YLE:n tulee varojaan käyttää? Onko Suomesta loppunut huumori, eikö kotimainen hauskuus voi enää olla muuta kuin ivaa, toisen loukkaamista. Se joka pistää paremmaksi on suuri tekijä, paineiden poistaja, pallon puhkaisija. Tämä la-illan Uutisvuotojakso ei ollut mikään poikkeus. Tätä rataahan ohjelma jatkaa, kun ideat alkavat loppua, ja kun jostain syystä Uutisvuodosta on tullut suomalaisille la-iltojen saippuaooppera, mistä ei haluta luopua.
On totuttu ajattelemaan, ettei la-ilta ole mitään ilman Uutisvuotoa. Siinä kirjailija Jari Tervo irvailee milloin raamattua heitellen, milloin Islamia ylistäen, myy itseään viikosta toiseen, eikä huomaakaan, että huoraamistahan se on. Stan Saanila sen sijaan on kai sitä, mitä on, eikä muuksi voi muuttuakaan. Pöllöstä ei sitten kirveelläkään saa joutsenta, vaikka voissa paistaisi.
YLE:n tulee tarkistaa ohjelmapolitiikkaansa ja valtion tulee entistä konkreettisemmin valvoa sitä, mitä kansan rahalla tuotetaan. Samaiset iltapäivälehdet myivät itseään Matti Nykäsellä lähes 20 vuotta ja nyt kun Matti alkaa olla niin tavallinen, niin yhtälö ei enää toimi. Eikö muuta tapaa ole kansaa viihdyttää kuin tuottaa samaa ikävää loskaa viikosta toiseen. Jos tämän ymmärtää Matti Nykäsen kohdalla kaupallisten medioiden elinehdoksi, niin miten se sitten istuu YLE:n rooliin?