Keuruun kaupungin hallintojohtaja Tarja Ojalalta kysyttiin, miksei valtuuston kyselytunnista ole mainintaa valtuuston kokouskutsussa. Hallintojohtaja puolustaa salailuaan ja itseään toteamalla julkisuudessa ke 23.1. viitaten Keuruun kaupungin hallintosääntöön, jonka mukaan kyselytunteja voidaan järjestää valtuuston kokousten jälkeen, mutta ne eivät ole valtuuston esityslistalle merkittäviä asioita.
On sitten kumma, että itsestäänselvyyksistäkin pitää synnyttää erimielisyys. Keuruun kaupunginvaltuusto aloittaa työnsä ma 28.1. klo 18.00 ja tein Keuruun kaupunginvaltuuston työjärjestyksen mukaisen valtuustokysymyksen toimittaen sen Keuruun kaupungille ja valtuuston puheenjohtajalle jopa etuajassa (min. 14 vrk).
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lauri Oinonen, eikä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Merja Ahonenkaan ymmärtänyt, miksei kysymystä, eikä edes mainintaa kysymyksestä ollut lainkaan valtuuston kokouskutsussa.
Jälleen herää kysymys, miksi koetetaan salata? Miksi Tarja Ojala ylittää toimivaltansa kirjoittamalla omaa Keuruun kaupunginvaltuuston työjärjestystä?
Jos itse kysymys on syy peittelyyn, niin silloinhan kysymys on juuri oikea ja aiheellinen. Jokainen itse päätelköön:
”Kaupunginjohtaja,
Keuruun asujaimistosta sijaitsee lähes puolet Keuruun keskustaajaman ulkopuolella. Kerrotteko, miten Keuruun kaupunki toimii jatkossa Kunta- ja palvelustrategia 2017 -tekstissä mainitsemassaan asuinpaikan asteikon –taajama – kylä – haja-asutus määrittelyn ”kylä-haja-asutus” –kohdalla?
Suomessa on runsaasti ”järvikuntia”, kuten Keuruukin, jotka ovat asettaneet yhdeksi merkittäväksi tulevaisuuden tavoitteekseen maaseutuasumisen veden äärellä. Miten Keuruu houkuttelee uusia asukkaita noihin vedellisiin maisemiin kylä- ja haja-asutusalueellaan` eli mitkä ovat Keuruun erityistoimet uusien asukkaiden saamiseksi ”uusiksi veronmaksajiksi” keskustaajaman sekä Haapamäen ulkopuolisilla kylä- ja haja- alueilla?”